Perillä

Iloiset terveiset Pohjois-Etiopian Dessiestä – vihdoinkin! Matkani  kesti..ja kesti...yksityiskohdista mainitsen että välille Helsinki-Tukholma-Wien-Addis Abeba-Dessie mahtui yksi lennon peruutus, yksi mittavampi lennonmyöhästys, yksi ”ei voida laskeutua, palataan takaisin”, mutta myös tarpeeksi onnistuneita lentoja määränpään saavuttamiseksi – ja muita hyviä asioita.

Kiitollinen matkasta ja kiitokset tukijoille! Palaan aiheeseen toisessa blogissa, mutta tässä haluan pysähtyä huokaisemaan lämpimät kiitokset  tahoille ja henkilöille jotka lähtivät tukemaan matkaani taloudellisesti tai muutoin.    

Vapaaehtoistyömatkani tarkoitus on osallistua ja oppia: Mekane Yesus –kirkko NCES (North Central Ethiopian Synod) yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa työskentelee vammais- ja kehitysvammaistyön projektissa kohderyhmää ja heidän perheitään avustaen ja tukien sekä toimintaa kehittäen, etenkin Dessien ja Kombolchan kaupungeissa ympäristöineen. Lähetysseura on osallinen myös monissa muissa kirkon projekteissa alueella, kolmantena toimipisteenä Woldiyan kaupunki.

”Etiopiassa vammaisten asema on heikko, ja edelleen syvässä elävät perinteiset uskomukset vaikeuttavat heidän asemansa parantamista”  kerrotaan Lähetysseuran raportissa  Vammaisten yhteisöpohjainen voimaannuttaminen.  ”Tavoitteena on kouluttaa vammaisia yhteisöjensä aktiivisiksi jäseniksi ja parantaa heidän toimeentulo- ja jatkokoulutusmahdollisuuksiaan.  Hankkeessa toimitaan laajassa yhteistyössä valtion ja muiden vammaistyössä mukana olevien kansalaisjärjestöjen kanssa” selvittää raportti.

Kuluvan kuukauden aikana työtiimi suunnittelee ja toteuttaa paikallisten koulujen rehtoreille ja vammaisluokkien opettajille  sekä vapaaehtoisille kotikävijöille viisipäiväisen koulutuksen, jossa olen mukana toteuttamassa musiikillista workshopia yhdessä suomalaisen erityisliikuntaohjaajaopiskelijan ja etiopialaisen sosiaalityöntekijän kanssa.    

Lisäksi matkani tarkoitus on harrastaa kutkuttavia vapaa-ajan aktiviteetteja näin  vahvistaen omaa jo olemassaolevaa henkistä sidettä maahan: kotivierailuja ystävien ja entisten työkaverien luokse lounaiden ja kahviseremonien merkeissä, osallistumisia kirkon tapahtumiin, aamulenkkiä vuorille, amharankielen ruosteenputsausta, kaupunkihengailua ja torikäyntejä, kulttuurisia tapahtumia. Osasta näistä sain jo mukavaa esimakua ensimmäisenä Dessien päivänäni: illalla vaeltelimme naapurivuorilla ihaillen Etiopian kauneutta:  näköpiirissä häämöttivät syvänsiniset vuorenhuiput, papukaijojen keskustelun ja heinäsirkkojen siritysten säestäessä maisemia ja meidän vaeltajien lähes korvin kuultavia tyytyväisiä ajatuksia.